Uutishuone

Kelpaako Ruotsin ”sote-malli” esikuvaksi Suomelle?

Kansainvälisten vertailujen valossa Suomen terveydenhuoltojärjestelmä tuottaa parempaa laatua selvästi halvemmalla kuin Ruotsin markkinavetoisempi systeemi

Pääministeri Juha Sipilän hallituksen valmisteleman sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen julkilausuttuna tavoitteena on parantaa julkisten palvelujen yhdenvertaista saatavuutta ja hillitä kustannusten kasvua.
Tavoitteiden toteuttamiseksi se haluaa siirtää sote-palvelujen järjestämisvastuun kunnilta maakunnille, ottaa käyttöön niin kutsutun asiakkaan valinnanvapauden ja pakkoyhtiöittää maakuntien omistamat perustason sote-palveluja tuottavat yksiköt.
Uudistukset avaisivat terveysyrityksille vapaan pääsyn hyvinvointipalvelujen markkinoille. Yhtä radikaalisti sote-palvelujen rakenteita muuttavia reformeja ei ole toteutettu missään vertailukelpoisessa maassa.
Hallituksen kärkiministerit ovat perustelleet sote-uudistuksen uusia linjauksia vetoamalla muun muassa Ruotsin julkisten palvelujen tuotannon laajamittaisesta yksityistämisestä ja valinnanvapaudesta saatuihin hyviin kokemuksiin. Ruotsi onkin hyvä vertailukohde Suomelle, sillä muissa Pohjoismaissa yhtä suurta osuutta julkisten palvelujen tuotannosta ei ole haluttu antaa yksityisten yritysten vastuulle.

Laiminlyönnit nostivat laatukeskustelun

Ruotsissa julkisten palvelujen tuotannon kilpailuttaminen aloitettiin 1990-luvun alussa suurin odotuksin sen avulla saavutettavista kustannussäästöistä ja laadun paranemisesta.
Vuonna 2011 julkaistu elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen SNS:n sosiaali- ja terveydenhuollon huippututkijoilta tilaama raportti osoitti monien yllätykseksi, että suuret toiveet verorahoitteisten palvelujen tuotannon yksityistämisen vaikutuksista olivat jääneet saavuttamatta.
Raportin mukaan olemassa oleva tutkimus ei anna tukea käsityksille, että hyvinvointipalvelujen laatu olisi parantunut tai niiden tuotanto tehostunut yli 20 vuotta jatkuneen kilpailuttamisen tuloksena.
Vuonna 2011 jättikonserni Carema-Caren vanhainkodeissa paljastuneet hoivan laiminlyönnit nostivat julkisten palvelujen tuotannon yksityistämisen mukanaan tuomat isot ongelmat julkisen keskustelun polttopisteeseen. Careman Tukholman hoivakodeissa vanhukset olivat kärsineet muun muassa ravinnon puutteesta, hygienian laiminlyönneistä ja makuuhaavoista.
Tapahtuneen jälkeen laatukriteerejä ja on tiukennettu ja valvontaa tehostettu. Vanhusten hoitopalvelujen kilpailutuksia eivät enää voita halvimmalla hoitoa tarjoavat, kuten aikaisemmin, vaan yrityksen kilpailevat keskenään lupaamalla laatua.

Valinnanvapaus hyväosaisten hyöty?

Suomen terveydenhuollon suuri ongelma on perusterveyden hoitopalvelujen saannin eriarvoisuus. Yleislääkärin vastaanotolle pääsevät nopeasti työterveydenhuollon palveluihin oikeutetut palkansaajat ja ne, joilla on varaa maksaa itse yksityisten lääkäriasemien palveluista. Aliresursoitujen julkisten terveyskeskusten palvelujen piirissä olevat kuten työttömät, pienyrittäjät ja eläkeläiset sen sijaan joutuvat odottamaan usein pitkään lääkäriin vastaanotolle pääsyä. Alueellisesti on suuria vaihteluita.
Sipilän hallitus lupaa poistaa nykyjärjestelmän tuottaman eriarvoisuuden kopioimalla Ruotsin vuonna 2010 perustason terveyspalveluissa ja tietyissä erikoissairaanhoidon palveluissa käyttöön ottaman ”raha seuraa potilasta” -mallin kaikkiin perustason tason sosiaali- ja terveyspalveluihin.
Valmisteilla olevan valinnanvapauslainsäädännön on tarkoitus tarjota vuoden 2019 alusta lähtien kaikille kansalaisille mahdollisuus valita itselleen mieluisin palvelujen tuottaja julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin pyörittämistä sote-keskuksista.
Ruotsissa valinnanvapauden vaikutukset ovat olleet suurelta osin täysin päinvastaisia kuin Suomen hallituksen ja asiantuntijoiden ”raha seuraa potilasta” -mallin Suomeen kopioimisen puolesta esittämät argumentit.
Tutkitun tiedon valossa valinnanvapaus on lisännyt perusterveyspalvelujen tarjontaa ennen kaikkea suurten asutuskeskusten hyvätuloisten alueilla. Tukholman keskustassa esimerkiksi terveyskeskuksia on avattu lähes jokaiseen kortteliin.
Ruotsin valtiontalouden tarkastusviraston vuonna 2015 julkaiseman raportin mukaan hoitoa ovat saaneet entistä enemmän potilaat, jotka tarvitsevat sitä vähiten. Alueiden ja yhteiskuntaluokkien väliset terveyserot ovat kasvaneet.
Päivälehti Svenska Dagbladetin selvitysten mukaan Tukholmassa valinnanvapauden piiriin kuuluvien terveyspalveluiden kustannukset ovat kasvaneet jopa useilla sadoilla prosenteilla vuodessa samaan aikaan kun terveydenhoidon kustannukset kasvoivat keskimäärin vain noin kolme prosenttia vuodessa.

Sosiaalipolitiikan tutkijoilta kritiikkiä

Suomessa sosiaalipolitiikan tutkijoiden kärkikaarti on tyrmännyt hallituksen sote-uudistuksen linjaukset lähes yksimieleisesti. Heidän mukaansa valinnanvapausmalli pakkoyhtiöttämisineen vaarantaa sote-uudistuksen alkuperäisen tasa-arvotavoitteen ja johtaa kustannusten hallitsemattomaan kasvuun.
Pääministeri Sipilä on vastannut kritiikkiin toteamalla, että Suomella ei ole jatkossa varaa nykytasoisiin hyvinvointipalveluihin, jos sote-uudistusta ei viedä ripeästi maaliin.
Yleisesti annetaan ymmärtää, että sote-palvelujen tuotanto olisi tällä hetkellä tehotonta. Se ei pidä paikkansa ainakaan terveyspalvelujen kohdalla, sillä Suomi pärjää erinomaisesti niiden laatua ja kustannustehokkuutta kartoittavissa tutkimuksissa.
Euro Health Consumer Povwerhousen vuoden 2017 alussa julkaisemassa 35 maan välisessä terveydenhuollon tulosten vertailussa Suomi sijoittui kahdeksanneksi. Kustannustehokkuudessa Suomi sai lähes maksimipisteet.
Suomen kannalta merkittävää EU-maiden terveydenhuoltojärjestelmien välisten tulosten vertailussa on ennen kaikkea se, että sote-uudistuksen esikuvaksi nostettu Ruotsi pudonnut yhä kauemmas kärjestä saman ajanjakson aikana kun terveyspalvelujen tuotannon yksityistäminen on edennyt kiihtyvällä vauhdilla. Vielä vuonna 2007 Ruotsi sijoittui kuudenneksi, mutta tuoreimmassa vertailussa Ruotsi löytyy sijalta 12.

Teksti: Markku Vuorio
Kuva: Lehtikuva