Rottakoe: ei suositella ihmisille

Onko jotain jäänyt sanomatta EK:n hallituksen puheenjohtajan haastatteluun Hesarissa 12.3?
On – ja paljon.

Lasketaan, ei sätitä. Työvoimakustannusten (lue: palkan) alentamisella on monenlaisia seurausvaikutuksia. EK:n hallituksen puheenjohtaja Veli-Matti Mattila sanoi, että ”kilpailukyvyn kannalta suomalaisten palkat ovat vielä 10-15 % liian korkeat.”

Tehdäänpä yksinkertaistettu laskelma – rottakoe – mitä yhteiskunnassa mahdollisesti tapahtuisi, jos Mattilan neuvoa noudatettaisiin.

Mutkien oikaiseminen on vaarallista puuhaa. Mattila ei esittänyt kertaluonteista 10 – 15 %:n palkanalennusta, vaan useamman vuoden ajalle jakautuvaa operaatiota. Mattila viittasi kilpailukykyyn, jolloin on lupa olettaa, että Mattila tarkoittaa palkkaeroa kilpailijamaihin eli jos Saksassa, Ruotsissa jne. palkat nousevat esim. 5 %, me tarvitsisimme ”vain” 5-10 %:n palkanalennuksen.

Mutta vaikutusten suuruusluokan selvittämiseksi tässä tehdään rottakoe, joka noudattelee Mattilan esitystä kohtuullisella tarkkuudella. Laskelmassa esiintyvät luvut ovat ekonomistin ”hihavakioita”, mutta suuruusluokaltaan oikeita.

Yhteiskunnan palkkasumma on noin 80 miljardia euroa. Oletetaan, että tehdään nopea kertaluonteinen 10 %:n (siis ei 15 %:n) palkanalennus, mikä merkitsee 8 miljardin leikkausta palkkoihin, lisäksi säästyy sivukuluja n. 3 miljardia.

Toimenpiteen seurauksena kulutuskysyntää katoaa yhteiskunnasta n. 5 miljardia. Tämän seurauksena varsinkin yksityisiltä palvelualoilla katoaa n. 50 000 työpaikkaa. Kaavamaisesti laskien menetys on tätäkin paljon isompi, mutta työpaikkamenetyksiä vaimentaa alentuneet palkat.

Verotuotot vähenevät n. 4 miljardia, joista n. 3 miljardia on tuloveroja ja noin miljardi arvonlisäveroja. Julkiselle sektorille tulee n. 2 miljardia euroa säästöä alentuneina henkilöstökuluina. Kannattavuus paranee osassa yrityskenttää ja se tuottaa peri sataa miljoonaa osinko- ja yritysverotuottoa. Julkiset alijäämät kasvavat vajaalla 2 miljardilla. Oletetaan, että hallitus ei salli velkaantumisen kiihtyvän eikä nosta veroja, vaan julkisia menoja karsitaan 2 miljardia. Se tarkoittaa n. 10 000 työtöntä.

Sosiaalirahastojen tuotto alenee: työeläkejärjestelmään tulee noin 2 miljardin lovi maksutulossa, mikä luo välittömästi paineen nostaa maksua tai heikentää eläke-etuuksia.

Yrityskenttä jakautuu voittajiin ja häviäjiin. Pienehköt palvelualan yritykset katoavat ja osalle yrityksiä on tiedossa kannattavuuden parantuminen. Johtajat kokevat tietysti saman 10 %:n palkanalennuksen, mutta se kompensoituu nopeasti bonusjärjestelmien kautta yrityksissä, jotka ovat turbulenssissa voittajia.

Esitykseen liittyy myös positiivisia vaikutuksia. Edellä jo huomioitiin se, että kysyntälaman aiheuttamaa työttömyysaaltoa hieman vaimentaa halpatyö.  Vienti piristyisi jonkin verran ja vientisektorille voisi syntyä joitakin kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja.

Yhtä kaikki: lyhyellä aikavälillä työllisyysaste alenee lähes 2 % -yksikköä ja pitkälläkin noin prosenttiyksikön. Lähes kaikki (pl. johtajat, joiden bonukset rikkovat uusia ennätyksiä) ovat köyhempiä kuin ennen. Suomen kansantalous on polvillaan.

Rottakokeen tulos: ei suositella ihmisille. Eikä rotille.

Ralf Sund, STTK:n pääekonomisti

Ajankohtaista

22.3.2024

Tehy: Poliittisten lakkojen rajoitukset voivat viedä hoitajilta tosiasiallisen mahdollisuuden vastustaa hallituksen heikennyksiä

Lue
22.3.2024

Rasismiin puuttuminen työelämässä on jokaisen vastuulla

Lue
21.3.2024

Maailman onnellisin kansa – olemmehan me?

Lue
21.3.2024

Ammattiliitto Pro: hallitus sivuutti jälleen suomalaisten enemmistön toiveet

Lue
21.3.2024

Puutu rasismiin

Lue
20.3.2024

Ammattiliitto Jyty sai jäseniltään korttitulvan Orpolle – ”Meille on syntymässä pahoinvointiyhteiskunta”

Lue
20.3.2024

SuPerin Paavola: Hyvinvointialueiden säästötoimet uhkaavat vakavasti ikääntyneiden perusoikeuksia

Lue
19.3.2024

Mitä tarkoittaa poliittinen lakko? – Usein kysyttyjä kysymyksiä lakoista

Lue