Uutishuone

Viisi keinoa nuorten osallisuuden vahvistamiseksi

Vaalikauden puolivälitarkistukseen valmistautuva maan hallitus pohtii kuinka työllisyyttä voidaan vahvistaa. Yli poliittisten rajojen kannetaan huolta koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevista nuorista. Hyvinvointiongelmien tiedetään kasautuvan tälle joukolle vuosien myötä ja tämä johtaa helposti syrjäytymiseen. On muistettava, että kaikki ns. NEET-nuoret ((Not in Employment, Education or Training) eivät ole syrjäytyneitä, vaan osa on hoitamassa kotona esimerkiksi lastaan.

Kun nuoret kokevat itsensä osaksi yhteisöä, he myös kokevat antavansa sille jotain ja olevansa yksilöinä merkittäviä. Tämä luo kokemuksen osallisuudesta, jota meidän on vahvistettava. Alle on koottu keinoja, joilla nuorten osallisuuden voidaan vahvistaa.

1. Kaikille vähintään toisen asteen tutkinto. Ammatillisen koulutuksen säästöt uhkaavat heikentää koulutuksen alueellista saatavuutta, mikä on yhteydessä koulutuksen keskeyttämiseen. Ammatillisen koulutuksen rahoitusmallin on tunnistettava  ammatillisen koulutuksen tehtävä nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä.

Lisäksi on varmistettava sujuvat siirtymät erityisesti peruskoulusta toiselle asteelle. Peruskoulun uudistamisella erityisesti poikien oppimista tukemaan sekä opinto-ohjauksella voidaan vaikuttaa tähän. Koulutuksen periytyvyyden vuoksi myös lasten vanhempiin on vaikutettava. On myös selvitettävä oppivelvollisuusiän pidentämistä koko toiselle asteelle. Siitä on tehtävä kustannus-hyöty analyysi.

2. Nuorten oppisopimuksen käytön edistäminen. Toisen asteen ammattilisen koulutuksen rahoitusjärjestelmässä on varmistettava, että oppisopimus olisi koulutuksen järjestäjille yhtä kannattava koulutusmuoto kuin oppilaitosmuotoinen koulutus ammatillista perustutkintoa oppisopimuksella opiskelevien osalta. Monelle nuorelle peruskoulun jälkeen koulunpenkkiä paremmin maistuu suora tekeminen.

Nuorisotakuun aikainen porrasteinen ja korotettu koulutuskorvaus nuorten osalta sekä mahdollisuus käyttää palkkatukea on otettava uudelleen käyttöön. Tämä voidaan kytkeä ammatillisen koulutuksen 2+1 –malliin. Viime kädessä oppisopimuspaikojen tarjonta on riippuvainen työnantajista, joten asiasta tiedotuksella ja oppisopimukseen liittyvällä hallinnollisella työllä iso merkitys oppisopimuspaikkojen saatavuudelle.

3. Nuorisopalvelutakuun toteutuminen varmistettava. Nuorisotakuun yhteydessä luotiin yhden luukun kautta toteutuva palvelumalli, jonka kautta nuori saa tarvitsemansa moniammatillisen tuen kunnes sosiaalipalvelujen tarvetta ei enää ole. Toiminta toteutetaan tarpeen mukaisesti yhteistyössä nuorisotoimen, terveystoimen, opetustoimen, työ- ja elinkeinohallinnon sekä järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa.

Yksittäisten projektien sijaan tuki muodostaa jatkumon, jossa tuki räätälöidään nuoren tarpeiden mukaisesti.  Monella NEET-nuorella yhtenä mahdollisena taustatekijänä on havaittu mm. pitkäaikaisten terveysongelmien lisääntyminen ja sitä kautta työkykyyn liittyvät ongelmat.

4. Osa-aikalisä nuorten työllistämiseen. Osa-aikalisäjärjestelmästä luovuttiin v. 2013. Osa-aikalisäjärjestelmä on palautettava uudistettuna helpottamaan nuorten työttömien työllistymistä ja tukemaan ikääntyvien työntekijöiden työssä jatkamista. Tätä esitti mm. Jukka Ahtelan työurien pidentämistä pohtineen työryhmä. Osa-aikalisä on vuorotteluvapaan osa-aikainen vastine. Sitä voitaisiin kokeilla vuosina 2018 – 2020.

5. Julkisissa hankinnoissa pitää ottaa huomioon myös sosiaalisia näkökohtia. Julkisen sektorin on asetettava ehtoja nuorten tai muiden heikommassa työmarkkina-asemassa olevien ryhmien työllistämiselle tähän soveltuvissa julkisissa hankinnoissa. Tämä edellyttää viestintää julkisille hankintayksiköille, erityisesti kunnissa ja tulevissa maakunnissa. Työ- ja elinkeinoministeriö laati tästä oppaan viime vaalikaudella.

Esimerkiksi Helsingissä Hankinnoista duunia (HANDU) -hankkeen tavoitteena on lisätä työllisyyttä edistävien hankintakriteerien käyttöä ja siten edistää työllisyyttä. Vielä tämä toimintamalli ei ole kuitenkaan kovin laajassa käytössä, mutta siinä on olemassa potentiaalia nuorten työllistämiseen.