STTK: Kannustinloukkuihin tasapainoinen työryhmäraportti jatkotyön pohjaksi

STTK:n mielestä Tuulia Hakola-Uusitalon johtaman virkamiestyöryhmän esitys on tasapainoinen ja harkittu kokonaisuus kannustinloukkujen purkamiseksi. Se, että työryhmä esittää jatkoselvittelyjä, on ongelman laaja-alaisuuden vuoksi ymmärrettävää. STTK kuitenkin korostaa, että kannustinloukkujen purkamisen ohella on etsittävä ratkaisuja myös työttömien osaamisen kehittämiseen ja työkyvyn vahvistamiseen työllisyystavoitteen saavuttamiseksi.

– Työryhmän mietinnössä valaistaan osuvasti kannustinloukkujen purkamisen vaikeutta. Loukkuja purettaessa tulisi pystyä parantamaan julkisen talouden tasapainoa, alentamaan työllistymisveroasteita ja huolehtimaan tulonjaon tasaisuudesta. Näiden kolmen tavoitteen saavuttaminen samaan aikaan on erittäin vaikeaa. Viime kädessä on kysymys poliittisista valinnoista, STTK:n pääekonomisti Ralf Sund muistuttaa.

Työryhmä toteaa analyysissään – aivan oikein – että työn vastaanottaminen on pääosin kannattavaa. Näyttääkin siltä, että kannustinloukkujen purkamisella ei ole keskeistä roolia työllisyysasteen nostotalkoissa.

STTK korostaa, että toimenpiteet tulisi kohdentaa ihmisryhmiin, joilla on keskimääräistä suurempia kannustinongelmia. Näitä ovat yksinhuoltajataloudet, ylivelkaantuneet ja työttömät.

– Järkevä valinta onkin rajata jatkotyön ulkopuolelle yleinen tuloveron alentaminen kannustimien lisäämiseksi. Se olisi sekä kallis että tehoton keino kannustinloukkujen purkamiseksi, Sund toteaa.

Keskeisiä jatkotyön kohteita ovat varhaiskasvatuksen maksut, asumistukijärjestelmän toimivuus sekä perhevapaajärjestelmän kehittäminen.

– Varhaiskasvatuksen maksujen alentaminen on suhteellisen kustannustehokas keino. Esimerkiksi päivähoidossa tuntiperusteisen laskutuksen kansalliset pelisäännöt voisivat helpottaa osa-aikatyön vastaanottamista. Työtulovähennykseen tehtävä lapsikorotus toimisi myös kannusteita purkavasti niissä ryhmissä, jossa kannustinongelma on vaikein. Myös työttömien ns. suojaosan nosto tukee työttömien työn vastaanottamisen kannusteita. Asiaa on kuitenkin tarkkaan harkittava, koska suojaosan nosto siirtää kannustinloukkua, Sund painottaa.

Alueellisen liikkuvuuden edistämisen näkökulmasta työryhmän jatkotyön aiheeksi esittämä kaavoituksen edistäminen valtionosuusjärjestelmän kautta vaikuttaa lupaavalta ajatukselta. Sen sijaan STTK ei kannata työttömyyseläkeputki-ehtojen heikentämistä. Aiemmin sovitun mukaisesti asiaa tarkastellaan kolmikantaisesti myöhemmin.

Lisätietoja: STTK:n pääekonomisti Ralf Sund, puh: 050 563 4841

STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 17 jäsenliittoa ja noin 520 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.

***

Lisää aiheesta:

STTK:n hallitus: Työllisyyden vahvistamisen oltava hallituksen tärkein tavoite

Ajankohtaista

23.4.2024

SuPer vaatii valtakunnallisia kielikokeita sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille

Lue
22.4.2024

Suomen työmarkkinatilanne herättää kansainvälistä huomiota

Lue
22.4.2024

Yksityisen opetusalan työriidan sovintoesitys hylättiin – lakko useissa oppilaitoksissa 23.–24.4.

Lue
22.4.2024

Simpukkapatoja ja työelämän lainsäädäntöä

Lue
19.4.2024

Meto: Puunkuljetukset ovat vaarassa

Lue
18.4.2024

STTK-Opiskelijat: Kehysriihen päätökset uuvuttavat opiskelijat ja viivästyttävät valmistumista

Lue
18.4.2024

Hallitus säästää ja parantaa silmäterveyden palveluja järkevästi

Lue
17.4.2024

SuPerin Paavola kehysriihestä: Hallitus heikentää ratkaisuillaan sote-alalle työllistymistä

Lue