Uutishuone

27 päivää siihen meni

Kymmenen vuotta sitten tuloerojen ja eriarvoisuuden kasvusta piti ääntä vain pieni porukka. Tänä vuonna tuloerojen ja eriarvoisuuden lisääntymisestä pitävät ääntä kaikki silmäätekevät. Esimerkiksi pääministeri Juha Sipilä nosti eriarvoisuuden kasvun tapetille marraskuun lopulla pitämässään puheessaan ja presidentti Sauli Niinistö jatkoi samalla linjalla vajaa viikko valtiopäivien avajaisissa pitämässään puheessa. Hän paalutti voimakkaasti puheensa eriarvoisuutta koskevassa kohdassa: ”Ja kaikkien on syytä sanoa ahneudelle selvästi: Ei.”

Pääministeri Juha Sipilä nosti eriarvoisuuden kasvun tapetille marraskuun lopulla pitämässään puheessaan ja presidentti Sauli Niinistö jatkoi samalla linjalla vajaa viikko valtiopäivien avajaisissa pitämässään puheessa.

Luimme työkavereiden kanssa erään uutisen Iso-Britanniasta alkuvuodesta. Tammikuun neljäntenä päivänä Iso-Britannian suurituloiset johtajat olivat tienanneet lounasaikaan mennessä saman verran kuin työntekijä keskimäärin koko vuodessa.  Päivää kutsuttiin raflaavasti lihavan kissan keskiviikoksi (Fat Cat Wednesday).  Päätimme selvittää miten samantapainen laskenta onnistuu Suomessa.

Keskityimme pörssin suurimpiin yhtiöihin ja keräsimme tiedot toimitusjohtajien kokonaistuloista julkisista tietolähteistä. Yhtiöt raportoivat toimitusjohtajien tulot avoimesti, mutta moninaiset kannustinjärjestelmät vaikeuttavat vertailukelpoisen aineiston keräämistä.  Onnistuimme kuitenkin keräämään mielestämme vertailukelpoiset tiedot kaikkien suurten yhtiöiden toimitusjohtajien tuloista.

Suomalaisten pörssiyritysten toimitusjohtajien tulot ovat kansainvälisesti vertaillen matalia.

Suomalaisten pörssiyritysten toimitusjohtajien tulot ovat kansainvälisesti vertaillen ehkä matalia, mutta on hätkähdyttävää todeta, että suomalainen palkansaaja joutuu laskelmiemme mukaan työskentelemään 27 päivää tienatakseen saman verran kuin suuren pörssiyhtiön toimitusjohtaja tienaa päivässä. Käytimme tarkoituksella laskelmissamme ansiotietona kaikkien palkansaajien ansioiden mediaaniansioita, emme pelkästään yksityisen sektorin palkansaajia, koska halusimme puhua kaikista palkansaajista.

Teimme oletuksen, että toimitusjohtaja työskentelee 300 työpäivää vuodessa eli vajaat 50 työpäivää enemmän kuin keskivertopalkansaaja.

Toimitusjohtaja työskentelee suuren vastuun alla ja tekee olettavasti enemmän töitä kuin keskivertopalkansaaja. Teimme oletuksen, että toimitusjohtaja työskentelee 300 työpäivää vuodessa eli vajaat 50 työpäivää enemmän kuin keskivertopalkansaaja. Emme huomioineet lomalla oloa tai lisäeläkejärjestelmiä, joten laskelmamme eivät ole täydellisiä. Mutta ne konkretisoivat erittäin suurituloisten ja tavallisten palkansaajien tulojen erot.

Markkinoiden tuottama tulonjako ei tietenkään ole oikeudenmukainen. Siksi esimerkiksi verotuksen yksi tehtävä on tasata tuloeroja, ja se nappaa korkeapalkkaisten toimitusjohtajien palkoista suuremman osan kuin palkansaajan.  Suomessa tuloerot ovat perinteisesti olleet kansainvälisesti pienet, mutta riskinä on, että pienen porukan tulot erkanevat entisestään palkansaajien tuloista tulevaisuudessa, kuten monessa muussa maassa on käynyt.  Se ei edistä kestävämmän yhteiskunnan rakentamista. Palataan asiaan vuoden päästä ja katsotaan miltä luvut silloin näyttävät.

Antti Aarnio, STTK:n elinkeinoasioiden päällikkö