Uutishuone

Valinnanvapausmalli vaatii selkeitä laatukriteereitä, yhteiskuntavastuuta ja etiikkaa

Valtioneuvosto julkisti vihdoin tiedot soten ns. valinnanvapauspaketin seuraavasta askeleesta. Valinnanvapauden tavoite on sinällään kannatettava, mutta jotta päästäisiin käytännön tasolla toimivaan ja kustannustehokkaaseen lopputulokseen on edessä vielä valtava työmäärä. Valinnanvapausmalli tarkoittaisi useiden miljardien, jatkossa reilusti yli kymmenen miljardin arvoisten verorahoitteisten sote-palvelujen siirtämistä markkinaehtoisen kilpailun piiriin.

Maakuntien järjestäjinä on asetettava toimijoille riittävän korkeat vaatimukset, jotka turvaavat laadun ja antavat työntekijöille mahdollisuuden tehdä hyvää työtä.

Luonnosteltuun valinnanvapausmalliin sisältyy oikeus valita oma peruspalvelujen tuottaja ja vaihtaa sitä haluttaessa vuosittain. Haasteeksi tulee muodostumaan palvelutason ja  laatukriteerien konkreettinen määrittely niin, ettei synny kiusausta epäeettiseen yli- eikä alihoitoon. Hoidon perusteiden tulee olla yhdenvertaiset koko maassa eikä palvelutuottajien ohjausta ja valvontaa voi jättää pelkästään jälkikäteen tai mahdollisten valituksien pohjalta tapahtuvaksi. Maakuntien järjestäjinä on asetettava toimijoille riittävän korkeat vaatimukset, jotka turvaavat laadun ja antavat työntekijöille mahdollisuuden tehdä hyvää työtä. Tämä vaatii maakunnilta paljon osaamista.

Riskinä on, että heikoimmassa asemassa olevat potilaat ja moniongelmaiset asiakkaat jäävät tuuliajolle tehdessään valintoja monimutkaisen ja monitoimijaisen järjestelmän sisällä. Tarvitaan riittävästi osaavia palveluohjaajia asiakkaille, ja palvelutuottajille selkeä vastuu asiakaskuntansa terveydestä ja hyvinvoinnista. Koko sote-uudistuksen lähtökohtana ja päätavoitteena ollut vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden parantaminen integraatiota ja yhteistyötä syventämällä on myös vaikeasti toteutettavissa toimintaympäristössä, jossa palveluntuottajat ovat jatkuvassa kilpailuasetelmassa keskenään.

STTK kantaa huolta nykyisten julkisten palvelujen yhtiöittämispakosta siltä osin, kun palvelut tulisivat kilpailun piiriin. Yhtiöittämisvelvoite pirstoisi ne useilla alueilla jo toteutetut yhteistyömallit, joissa integraatiota on syvennetty asiakkaiden parhaaksi. Yhtiöittämisvelvoite myös saattaisi nykyiset julkiset toimijat altavastaajan asemaan uuden valinnanvapausmallin käynnistyessä, koska heidän pitäisi rakentaa aivan uudet toiminnalliset rakenteet ja opetella uudenlainen toimintakulttuuri.

Näennäisen helpolta kuulostava laatukriteerien varmistaminen on käytännön tasolla vaativa asiantuntijaosaamista ja tietojärjestelmien kehittämistä vaativa tehtävä, johon tarvitaan riittävästi aikaa. Uuden valinnanvapauden alkamisajankohdaksi suunniteltu tammikuu 2019 on käsillä kovin pian, ja aikataulutuksen realistisuus herättää aiheellista huolta.

On hyvä, että työterveyshuollon sisältöä kehitetään nykyisten rakenteiden ja rahoituksen pohjalta.

Monikanavarahoituksen yksinkertaistamista käsittelevä muistio sisältää useita kannatettavia kohtia. On hyvä, että työterveyshuollon sisältöä kehitetään nykyisten rakenteiden ja rahoituksen pohjalta. Erityisen ilahduttava on päätös säilyttää YTHS:n hyvä palvelumalli ja laajentaa se myös ammattikorkeakoulujen opiskelijoille. Kannatettavaa on myös Kelan vahvuuksien hyödyntäminen jättämällä sairaanhoitovakuutukselle siirtymäaika, sekä käyttämällä Kelaa tulevien etuuksien ja korvauksien toimeenpanijana.

Toistaiseksi vähäiselle pohdinnalle on jäänyt kysymys, tarvitaanko yhteiskuntavastuun lainsäädäntöä tuleville valinnanvapauden palveluntuottajille. Tämä säätely voisi kattaa esimerkiksi osan laadun varmistuksesta, voittojen ohjaamista myös  toiminnan kehittämiseen ja koko henkilöstön palkitsemiseen, verojen maksamista, toiminnan ja tuloksien julkisuutta, markkinoinnin ja mainonnan pelisääntöjä sekä velvollisuutta kouluttaa ja tarjota työharjoittelupaikkoja kaikkien sote-alan ammattien opiskelijoille.

Suurimpien henkilöstöryhmien edustajien on päästävä aktiivisesti mukaan kaikkeen maakunnissa nyt tehtävään valmistelutyöhön.

Työvoimavaltainen ja osaamiseen perustuva sote-ala tarvitsee ammattitaitoista, kehittämishenkistä ja motivoitunutta henkilöstöä eri tehtäviin. Suurimpien henkilöstöryhmien edustajien on päästävä aktiivisesti mukaan kaikkeen maakunnissa nyt tehtävään valmistelutyöhön. Muutosjohtamisen tulee olla osaavaa, osallistavaa ja moniammatillista.  Pahimmillaan valinnanvapauden toimintaympäristö johtaa kilpailuedun etsimiseen henkilöstön työsuhteen ehtojen, työsuhdeturvan ja mitoituksen heikentämisestä. Henkilöstöpolitiikan ongelmat johtaisivat väistämättä myös palvelujen laadun heikkenemiseen.