Uutishuone

Taloudesta tiistaina: Hallitukselle ilmainen neuvo Ruotsista – näin saamme lisää työllistäviä yrittäjiä ja kasvavia yrityksiä

Yritysten määrä

Suomessa on yhteiskuntapolitiikassa usein seurattu Ruotsissa tehtyjä uudistuksia. Poliittisen päättäjän on ollut helppo katsoa, miten yhteiskunnallinen ongelma on Ruotsissa ratkaistu maidemme samankaltaisuudesta johtuen. Katse siis rohkeasti länsinaapuriin, jos ei tiedä miten ongelmaa lähtisi Suomessa ratkomaan.

Juha Sipilän hallitus tavoittelee kunnianhimoisesti tulevina vuosina 100 00 uutta työpaikkaa. Suomessa on sekä pulaa työpaikoista että työllistävistä yrityksistä. Meillä työllistävien yritysten määrässä ei ole ollut havaittavissa kasvua viime vuosina. Työnantajayrittäjiä onkin meillä eurooppalaisittain suhteellisesti vähän.

Yritysten määrä

Tilastokeskus, Itsensätyöllistäjät Suomessa 2013 -aineisto

Itsensätyöllistäjien rohkaiseminen työnantajaksi voisi tuoda merkittävästi lisää uusia työpaikkoja. Itsensätyöllistäjiä on Suomessa lähes 160 000. Enemmistö heistä ei harkitse toisen työntekijän palkkaamista. Noin kolmasosalla heistä on kiinnostusta työvoiman palkkaamiseen.[1] Jos joka kuudes itsensätyöllistäjä työllistäisi itsensä lisäksi toisen työntekijän, se nostaisi työllisyysastetta yhden prosenttiyksikön.

Suomen hallituksen tulisi ottaa mallia naapurimaasta Ruotsista. Siellä hallitus suunnittelee määräaikaista alennusta ensimmäisen vieraan työntekijän työnantajamaksuihin.

Suomen hallituksen tulisi ottaa mallia naapurimaasta Ruotsista. Siellä hallitus suunnittelee määräaikaista alennusta ensimmäisen vieraan työntekijän työnantajamaksuihin. Näin halutaan rohkaista yksinyrittäjä työllistämään. Asiaa koskeva lakiesitys halutaan antaa ensi vuoden budjetin yhteydessä. Tuki olisi voimassa määräajan vuoden 2021 loppuun. Sen saisi joko toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen tai vähintään kolme kuukautta kestävään määräaikaisen työsuhteeseen. Työntekijän työajan olisi oltava vähintään 20 tuntia viikossa. Tukea olisi mahdollisuus saada vuoden ajan.

STTK katsoo, että myös Suomessa itsensätyöllistäjiä pitäisi kannustaa ja rohkaista työllistämään. Määräaikainen tuki ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkaamiseen alentaisi työllistämispäätöksen kynnystä. STTK esittää kokeilua, jossa yksinyrittäjä saisi tukea ensimmäisen työntekijän työnantajamaksuihin 40 prosenttia ensimmäisen 12 kuukauden ajalta ja 20 prosenttia seuraavien 12 kuukauden ajalta. Esimerkiksi 3 000 euron kuukausipalkalla olevan työntekijän osalta tuki kuukaudessa olisi ensimmäisen vuoden ajalta noin 260 euroa kuukaudessa ja toisena vuonna 130 euroa kuukaudessa.

STTK esittää kokeilua, jossa yksinyrittäjä saisi tukea ensimmäisen työntekijän työnantajamaksuihin 40 prosenttia ensimmäisen 12 kuukauden ajalta ja 20 prosenttia seuraavien 12 kuukauden ajalta.

Valmistelun yhteydessä on määritettävä tuen myöntämisen edellytyksenä oleva työsuhteen vähimmäiskesto ja vähimmäistyöaika tuen väärinkäytön ehkäisemiseksi. Lisäksi tukijärjestelmän kokonaiskustannusten rajaamiseksi ja EU:n valtiontukisääntöjen vuoksi tuettavan palkan määrälle on harkittava kuukausikohtainen katon asettamista.

Valtio kattaisi kokeilussa annettavien tukien myötä sosiaaliturvarahastoihin syntyvän aukon. Valtiontaloudessa kokeilu rahoitettaisiin luopumalla hallitusohjelman mukaisen yrittäjävähennyksen toteuttamisesta (70 milj. euroa), jonka on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2017. Sen avulla viisi prosenttia elinkeinotoiminnan tulosta vapautetaan verosta ja tämä keventäisi yrittäjän verotusta noin kaksi prosenttia. Suunnitellun yrittäjävähennyksen tavoite ei ole tukea työllistämistä tai kasvua. Sen tavoite on palkita tulosta tekevää yrittäjää henkilöyhtiöissä, jotka eivät hyötyneet viime vaalikauden yhteisöveroalesta. Työnantajamaksujen kohdennettu alennus olisi tätä verotukea tehokkaampi vastaus kahteen suureen taloutemme ongelmaan: työllistävien yritysten ja työpaikkojen vähyyteen.

Jukka Ihanus, STTK:n johtaja

[1] Tilastokeskus, Itsensätyöllistäjät Suomessa 2013  -aineisto