Uutishuone

Palkansaajien ostovoiman kehitys vuosina 2016-2020

Laskelmassa tarkastellaan neljän eri asetelman kautta palkansaajien ostovoiman kehitystä oletetun talouskehityksen, VM:n vuoden 2017 ennusteen ja kilpailukykysopimuksen neuvotteluratkaisun perusteella.

Laskelman oletukset:

1. Ansioiden osalta oletetaan, että vuoden 2017 nollaratkaisun jälkeen tehdään vuosina 2018-2020 0,5 %:n tasoiset palkkaratkaisut. Lisäksi oletetaan, että ansiot nousevat tarkasteluajanjakson aikana liukumien vuoksi 0,7 % / vuosi.

2. Inflaation oletetaan olevan 2017 0 % ja vuosina 2018-2020 1 % vuodessa.

3. Työllisyyden oletetaan kasvavan 2017 yhteensä 22 000 työllisellä (VM:n ennuste 2017 + 10 000, nollaratkaisun vaikutus + 7000 ja neuvottelutuloksen vaikutus + 5000). Vuosina 2018-2020 oletetaan työllisyyden vahvistuvan 7000 / vuosi.

4. Hallituksen oletetaan toteuttavan 1 mrd. euron veronalenukset vuoden 2018 alusta. Vaikutus ostovoimaan 1 %.

5. Työttömyysvakuutus- ja työeläkemaksun muutokset on huomioitu nettovaikutuksena (verovähennysoikeus) keskituloiselle. Yhteensä maksuosuutta siirtyy työnantajilta palkansaajille 2,05 % -yksikköä, sen verotusta kiristävä vaikutus on 1,23 %.

6. Laskelmat on tehty yhdellä tulotasolla: 26 000 euron nettoansiona, mikä vastaa STTK:n keskituloista palkansaajaa (n. 3200 e/kk).

7. Työajan pidennyksen (24 tuntia vuodessa) arvo on 1,32 %. Se on laskettu ostovoimalaskelmassa menetyksenä, vaikka kyse on työajan pidennyksestä. Se, viedäänkö lompakosta vai ”selkänahasta” on tässä laskelmassa samanarvoinen.

8. Julkisen sektorin lomarahojen leikkaus (- 30 %) on laskettu 1,5 %:n suuruisena ostovoiman menetyksenä julkisen sektorin palkansaajille kolmen vuoden ajan.

9. Laskelmat on tehty neljällä tavalla: 1) yksityisen sektorin palkansaajille, 2) julkisen sektorin palkansaajille, ja 3) palkansaajille keskimäärin, jossa julkisen sektorin palkansaajien painona on käytetty 0,25 ja yksityisen 0,75 sekä 4) palkansaajille kokonaisuutena, jolloin työllisyyden muutokset on otettu huomioon. Kolme ensimmäistä laskelmaa kuvaavat yksilötason ostovoimaa ja neljäs koko kansantalouden.

Taulukko: Ostovoiman kehitys 2016-2020, kun oletetaan keskipalkka, 26 000 e/v nettona

Yksityisen sektorin palkansaajat

2017 2018 2019 2020 2016-20
muutos % ostovoima   – 1,0 + 0,8 0 0 – 0,3
muutos euroissa    – 266   + 214    – 15     – 15 – 81

 

Julkisen sektorin palkansaajat

2017 2018 2019 2020 2016-20
muutos %, ostovoima – 2,5 + 0,8 0 + 1,5 – 0,3
muutos euroissa   – 652 + 210   – 14 + 374 – 81

 

Palkansaajat keskimäärin

2017 2018 2019 2020 2016-20
muutos %, ostovoima – 1,4 + 0,8 0 + 0,3 – 0,3
muutos euroissa – 362 + 216   – 14 + 82 – 81

 

Ostovoima yhteensä (työllisyyden muutokset mukana)

2017 2018 2019 2020 2016-20
muutos %, ostovoima – 0,5 + 1,1 + 0,3    + 0,6 + 1,5

 

Johtopäätöksiä:

Ilman miljardin verokevennystä (2018) palkansaajien ostovoima on joka vuosi miinuksella.

Inflaatio-oletus (1 %: 2018 – ) on laskelmien heikko kohta, varsinkin ulkoisten inflaatiotekijöiden ennakointi on täysin mahdotonta.

Myös työllisyysennusteisiin liittyy erittäin suurta epävarmuutta. Mikäli käytettäisiin esim. ETLA:n arviota olisivat koko kansantalouden ostovoiman muutokset ajanjaksolla 2016-2020 melko tarkasti nolla.