Uutishuone

#Studentlife

Opiskeleminen koskettaa kaikkia jossain vaiheessa elinkaarta. Vuonna 2014 Suomessa opiskeli toisella- ja korkea-asteella hieman päälle 700 000 henkilöä, tästä syystä aihe on monelle ajankohtainen ja jopa hieman arka. Opiskeluajat ovat monelle elämän keskeisintä aikaa tulevaisuuden suunnittelun, verkostoitumisen sekä elinikäisten ystävien löytämisen kannalta. Yhteiset intressit sekä projektien niskaan painavat deadlinet asettavat opiskelijatoverit usein asemaan, jossa yhteen pelaamisen on yksinkertaisesti toimittava. Opiskelijaelämässä opittu sopiminen sekä toiminnan koordinointi antaa avaimet terveeseen toimintaan edessä häämöttävässä työelämässä.

Monelle tulee opiskelijasta mieleen pelkästään halvalla lainalla sekä valtion tuilla elävä nuori, mutta todellisuus on varsinkin erilainen. On totta, että opiskelijaelämään liittyy rentoutuminen luokkalaisten kanssa sekä ulkona käyminen, mutta ei samalla tavalla kuin esim. 20 vuotta sitten.

Opetukseen kohdistuneet säästöt ovat ajaneet opiskelun enemmän itsenäiseksi sekä yhteisiin projekteihin painottuvaksi tekemiseksi. Tällöin vapaa-aika jää mahdollisen työnteon taikka perheen pyörittämisen ohella hyvinkin minimaaliseksi. Opiskelu ei ole enää nykypäivänä reppu selkään, 8-16 koululle ja jatketaan huomenna tyylistä toimintaa, vaan erilliset ryhmätyöt sekä itseopiskeluun annetut tehtävät yhdessä muun elämän kanssa vaativat aikatauluttamista aamusta iltaan, maanantaista sunnuntaihin. Opiskelijan kun oletetaan tekevän töitä 27 tuntia jokaista ansaitsemaansa opintopistettä kohti. Jokaista opintotukikuukautta varten tulee tehdä vähintään 135 tuntia opintoja, 9 tukikuukautta kohti 1215. Koulun tulosperustaisen rahoitustavoitteen täyttyminen vaatisi 1485 tuntia opintoja lukuvuodessa.  Tuskin kovin moni jaksaisi tätä opiskelujen, työn, harrastusten, mahdollisen perheen sekä riittävän lepäämisen rumbaa samalla työtuntikertymällä sekä nykyisellä alle tuhat euroa kuussa palkalla pitkään.

Täytyy myös muistaa, että opintolainaa nostaneet henkilöt maksavat lainojaan takaisin vuosia opintojen jälkeenkin. Hyvitystä on toki tarjolla, mutta vain jos valmistut tiukan aikataulun mukaisesti tavoiteajassa. Opiskelija on tällä hetkellä yhteiskunnassamme henkilö jonka tuki on jopa kohtuuttoman vastikkeellinen, mutta tavoitteiden saavuttamiseen tarjolla oleva tuki on ailahtelevaa. On totta että opiskelemaan lähteminen on jokaisen oma henkilökohtainen valinta ja sitä voidaan pitää jossakin määrin myös sijoituksena. Nyky-yhteiskunnassa tämä sijoittaminenkin alkaa lähennellä joillakin osa-alueilla riskisijoittamista, sillä työllistymisen todennäköisyys nykyään ei myöskään ole yhtä todennäköistä kuten aiemmin. Alemman ammattikorkeakoulun käyneiden työttömyys on noussut 20 vuodessa 150 % ja taistelu valmistumisen jälkeisistä työpaikoista arvosanojen varjolla on tällöin huomattavasti kovempaa.

Työnhakijoiden henkilökohtainen osaaminen sekä kontaktit ovat nousemassa ammattiosaamisen kanssa vauhdilla samalle jalustalle. Opiskelijoiden tehtävä on kerryttää omaa henkistä ja tietotaidollista pääomaa, jota sitten lähdetään myymään työmarkkinoille olemalla samalla se tiimin ”hyvä tyyppi” sekä tehokkain työmyyrä. Nämä ovat haasteellisia opintopolun aikana sisäistää sekä toteuttaa, nämä taidot kun ovat niitä, joita ei opintopisteillä määritellä taikka arvosanoilla mitata. Nämä taidot seuraavat elämän jokaisessa vaiheessa sinne hamaan eläköitymiseen saakka. Opiskelijan elämä on tiukkaa mutta siitä tulee myös samalla osata nauttia, sillä se antaa avaimet toimivaan työelämään. On totta, että ajat ovat tiukat, mutta tulee myös muistaa, että vaikeampaakin on ollut. Sitä, onko oikein rajoittaa opiskelijoiden jo valmiiksi hankalaa elämää, voi jokainen miettiä oman päänsä sisällä.

Lopuksi haluan vielä muistuttaa teitä kaikkia opiskelijoita, nauttimaan elämästä. Hankalaa on ollut ja tulee olemaan. Muistakaa se että elätte tällä hetkellä elämänne ainutlaatuisinta aikaa, älkääkä heittäkö sitä menemään liiallisen murehtimisen taikka stressin takia, vaan verkostoitukaa sekä luokaa vankka pohja tulevalle työelämällenne.

Jyrki Piiroinen

Kirjoittaja toimii STTK-Opiskelijoiden varapuheenjohtajana ja opiskelee metsätalousinsinööriksi Joensuussa toista vuottaan. STTK-Opiskelijoiden lisäksi Piiroinen on aktiivinen MEOL – Metsäalan Opiskelijat ry:ssä.