Uutishuone

Taloudesta tiistaina: Kilpailukykysopimus veisi muutosturvaa eteenpäin

Ihanus2_mediakuva

Keskeisten työmarkkinajärjestöjen neuvottelemassa kilpailukykysopimuksessa parannetaan irtisanottujen muutosturvaa sekä varmistetaan aikuiskoulutustuen rahoitus. STTK:n yksi neuvottelutavoite oli työntekijöiden muutosturvan vahvistaminen. Työmarkkinoiden rakennemuutoksessa, jossa työtehtäviä syntyy ja katoaa, on entistä suurempi tarve tukea palkansaajien osaamisen kehittämistä ja sujuvaa siirtymistä työstä työhön. Sovitut uudistukset toteutuessaan olisivat tärkeitä askeleita työelämän kehittämisessä tulevaisuuden vaatimuksiin. Näiden uudistusten voimaantulo riippuu siitä, tuleeko kilpailukykysopimus voimaan. STTK ponnistelee muutosturvan kehittämiseksi vastaisuudessakin.

Osapuolet sopivat, että tuotannollisista tai taloudellisista syistä irtisanotulla olisi oikeus saada koulutuskorvausta oman osaamisensa päivittämiseen. Tämä koskisi irtisanottuja, joiden työnantajalla on vähintään 30 työntekijää. Irtisanotulla henkilöllä olisi oltava vähintään 5 vuoden työsuhde irtisanovaan työnantajaan.

Koulutuskorvauksen määrän tulisi vastata työntekijän henkilökohtaisen palkan määrää, kuitenkin vähintään yrityksen tai julkisen organisaation keskimääräistä palkkaa.

Viranomaiset arvioisivat ja hankkisivat tarpeellisen ja sopivan osaamisen kehittämisen. Koulutus voitaisiin kirjata esimerkiksi TE-toimistossa tehtävään työllistymissuunnitelmaan. Osaamista parantavat palvelut olisi mahdollista korvata vähintään vastaavan tasoisilla muilla järjestelyillä.
Muutosturva vahvistuisi lisäksi siten, että tuotannollisella tai taloudellisilla syillä irtisanotulla työntekijällä olisi oikeus työterveyshuollon palveluihin kuusi kuukautta työntekovelvollisuuden päättymisestä. Työterveyshuoltopalveluiden jatkuminen on tärkeää, jotta voitaisiin tukea irtisanottujen terveyden ja työkyvyn ylläpitämistä ja näin edistää heidän työllistymistään.

Järjestöt katsovat myös, että koulutuskorvausta tai työterveyshuollon palveluiden jatkumista ei tulisi katsoa irtisanotun työntekijän veronalaiseksi tuloksi tuloverotuksessa. Järjestöt esittävät, että muutosturvakoulutuksesta ja työterveyshuollon laajentamisesta käynnistettäisiin kolmikantainen valmistelu.

Sopimus pelastaisi aikuiskoulutustuen

Kolmas tärkeä sopimuksen linjaus on, että ennakoivana muutosturvana toimivan aikuiskoulutustuen uudesta rahoituspohjasta sovittiin. Voimakas digitalisaatio ja globalisaatio sekä kestävän kehityksen vaatimukset merkitsevät sitä, että noin kolmasosa nykyisistä ammateista ja tehtävistä katoaa seuraavien 15 vuoden aikana. Tämän vuoksi tarvitaan rakennemuutoksen vastaamiseen ennakoivaa työkalua, joka ennaltaehkäisee työttömyyttä, kuten aikuiskoulutustukea.

Maan hallitus on aiemmin linjannut, että se enää rahoita aikuiskoulutustuen perusosaa, ja että perusosa muutettaisiin lainamuotoiseksi. Tämä muutos olisi käytännössä romuttunut koko tukijärjestelmän. Keskimääräisen aikuiskoulutustuen taso olisi leikkaantunut puoleen nykyisestä eli yli 700 euroa kuussa.

Sopimuksessa valtion vetäytymisen jättämä aukko aikuiskoulutustuen rahoituspohjaan katettaisiin Työttömyysvakuutusrahaston tuotoilla (eli työnantajien ja palkansaajien maksamilla vakuutusmaksuilla) sekä heikentämällä etuutta nykyisestä. Sopimuksen mukaan aikuiskoulutustuen enimmäiskestoa lyhennettäisiin nykyisestä 19 kuukaudesta 15 kuukauteen ja perusosaa alennettaisiin 15 prosenttia. Tämä tinkiminen nykyehdoista on välttämätöntä, jotta koko järjestelmän olomassaolo voitaisiin turvata. Muutos alentaisi keskimääräistä tukitasoa noin 60 euroa kuussa. Uudet ehdot tulisivat voimaan vuonna 2017.

 

Jukka Ihanus, STTK:n johtaja