Uutishuone

Taloudesta tiistaina: Oppisopimuskoulutuksen kustannukset tasattava työnantajien kesken?

Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut selvityshenkilöt valmistelemaan esitystä uudeksi koulutussopimusmalliksi. Tavoitteena on saada lisää työpaikkoja erityisesti nuorille ja maahanmuuttajille lisäämällä työpaikalla tapahtuvaa oppimista ja luomalla joustavia polkuja koulutuksesta työhön. Tosiasiassa nykyinen ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö mahdollistaa jo hyvin monipuoliset työpaikalla tapahtuvan oppimisen toteutukset. Kaikkiin ammatillisiin perustutkintoihin sisältyy vähintään 30 osaamispistettä työssäoppimista, mikä vastaa käytännössä noin puolen lukuvuoden opintoja. Enimmäismäärää työssäoppimiselle ei ole säädetty.

Parhaat lähtökohdat koulutussopimusmallin kehittämiselle tarjoaa laajennetun työssäoppimisen malli

Koulutussopimuksen yhtenä tavoitteena tulisi olla toisen asteen tutkinnon suorittaneiden määrän kääntäminen kasvuun. Uudella koulutussopimusmallilla voidaan onnistua parantamaan koulutuksen läpäisyä erityisesti niiden opiskelijoiden osalta, joille jo käytössä olevat työssäoppimisen muodot ja oppisopimuskoulutus eivät sovellu. Mallin tulee kuitenkin olla selkeä ja käyttäjilleen houkutteleva. Päällekkäisten järjestelmien muodostaminen synnyttäisi vain lisää hallintoa. Parhaat lähtökohdat koulutussopimusmallin kehittämiselle tarjoaa laajennetun työssäoppimisen mallien systemaattinen käyttöön otto.

Tässä yhteydessä ei voi myöskään sivuuttaa oppisopimusjärjestelmää, jonka keskeinen ongelma on, ettei se ole houkuttanut työnantajia tarjoamaan oppisopimuspaikkoja nuorille. Korjattavaa on myös rahoitusjärjestelmässä, joka ei kannusta koulutuksen järjestäjiä ohjaamaan opiskelijoita oppisopimuskoulutukseen. Oppisopimuskoulutuksena järjestettävän koulutuksen yksikköhinta on yli kolmanneksen alempi kuin oppilaitosmuotoisena järjestettävässä koulutuksessa. Nuorten osuus kaikista oppisopimusopiskelijoista on jäänyt vain noin kymmeneen prosenttiin.

Hallitusohjelmassa haasteeseen on tartuttu asettamalla tavoitteeksi keventää oppisopimuskoulutuksesta työnantajille koituvaa hallinnollista ja taloudellista taakkaa. Työnantajien kokemaa byrokratiaa oppisopimuskoulutuksessa olisikin mahdollista vähentää digitalisoimalla asiointi ja kokoamalla se yhdelle luukulle. Taloudellinen taakka taas liittyy siihen, että suuressa osassa alakohtaisia työehtosopimuksia on säädetty oppisopimusajan palkasta.

Koulutuksesta aiheutuvat kustannukset olisi tasattava kaikkien työnantajien kesken

Oppisopimuspaikkojen tarjontaan ja työnantajalle koituvien kustannuksiin voitaisiin vaikuttaa jakamalla koulutuksesta aiheutuvat kustannukset kaikkien työnantajien kesken, kuten esimerkiksi Tanskassa on tehty. Koulutusmaksuilla korvattaisiin työnantajille osa oppisopimuskoulutuksesta aiheutuvista palkkakustannuksista. Korvaus olisi mahdollistaa porrastaa osaamisen mukaan niin, että korvaus olisi työnantajalle suurempi opintojen alkuvaiheessa ja pienenisi asteittain tutkinnon loppua kohden. Samalla luovuttaisiin muista oppisopimuskoulutuksen ajalta työnantajille maksettavista tuista, kuten koulutuskorvaus ja palkkatuki. Työnantajien laajapohjainen osallistuminen oppisopimuskoulutuksen rahoitukseen todennäköisesti myös sitouttaisi ne vahvemmin hyödyntämään järjestelmää.

Tarvitaan joukko erilaisia työpaikalla tapahtuvan oppimisen muotoja, jotka yhdessä vastaavat toimialojen erilaisiin tarpeisiin työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta. Koulutussopimuksen rinnalla on tärkeää kehittää oppisopimuskoulutusta paremmin eri kohderyhmiä hyödyttäväksi opiskelumuodoksi.

Riina Nousiainen, STTK:n koulutuspoliittinen asiamies