Uutishuone

Taloudesta tiistaina: Kolme tapaa tukea yritysten kasvua verotusta uudistamalla

Vaikka talouden heikkoon kehitykseen suhteutettuna työttömyytemme ei ole kasvanut 90-luvun laman malliin, on silti oltava huolissaan kuinka vähän Suomeen syntyy uusia työpaikkoja luovia kasvavia yrityksiä. Ilman niitä korkeaan työttömyyteen ei saada kestävää helpotusta.

Suomessa onkin eurooppalaisittain suhteellisesti vähän työnantajayrittäjiä. Heidän työllistämisen kynnystä voitaisiin alentaa työnantajamaksujen kohdennetulla alentamisella. Tuen tulisi olla riittävän suuri, jotta sillä olisi vaikutusta työllistämispäätöksiin.

Työnantajamaksujen kohdennettu alentaminen olisi kokeilu, joka koskisi sekä vaikeasti työllistettäviä työttömiä että ensimmäisen vieraan työntekijän palkkaamista Kokeilussa yksinyrittäjä saisi avustusta ensimmäisen työntekijän työnantajamaksuihin 40 prosenttia ensimmäisen 12 kuukauden ajalta ja 20 prosenttia seuraavien 12 kuukauden ajalta. Vaikeasti työllistettävien osalta tuki olisi korotettu siten, että ensimmäisen 12 kuukauden osalta tukea maksettaisiin 50 prosenttia ja seuraavien 12 kuukauden ajalta 25 prosenttia työnantajamaksuista. Kokeilu olisi voimassa vuosina 2017-2018. Jotta sosiaaliturvarahastoihin ei syntyisi rahoitusvajetta, täytyisi valtion kattaa puuttuva rahoitus.

Työnantajamaksujen kohdennettu alennus olisi yksi vastaus kahteen suureen taloutemme ongelmaan: työllistävien yritysten ja työpaikkojen vähyyteen.

Kokeilut rahoitettaisiin luopumalla hallitusohjelman mukaisen yrittäjävähennyksen toteuttamisesta (130 milj. euroa), jonka on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2017. Sen avulla viisi prosenttia elinkeinotoiminnan tulosta vapautetaan verosta ja tämä keventäisi yrittäjän verotusta noin kaksi prosenttia. Suunnitellun yrittäjävähennyksen tavoite ei ole tukea työllistämistä tai kasvua. Sen tavoite on palkita tulosta tekevää yrittäjää henkilöyhtiöissä, jotka eivät hyötyneet viime vaalikauden yhteisöveroalesta. Työnantajamaksujen kohdennettu alennus olisi yksi vastaus kahteen suureen taloutemme ongelmaan: työllistävien yritysten ja työpaikkojen vähyyteen.

Hallitusohjelmaan sisältyy selvitys yrityksen verotettavasta tulosta tehtävästä varauksesta investointien edistämiseksi. Elinkeinoministeri Olli Rehn nimitti tätä köyhän miehen Viron malliksi, vaikka kyseessä on Ruotsin malli. Tekemällä varaus yrityksillä olisi mahdollisuus siirtää osa tuloksesta rahastoon. Ruotsissa varaus on käytettävä kuuden vuoden kuluessa. Tämä voisi olla toinen toteuttamiskelpoinen tapa kasvuhakuisten ja työllistävien yritysten tukemiseen, kun ne jättävät voitot yrityksen kehittämiseen. Investointien kautta syntyy myös uutta työtä.

Kolmas kasvua tukeva uudistus olisi muutos osinkoverotuksessa. Nykyinen osinkoverojärjestelmä on monimutkainen, eikä se kohtele eri liiketoimintamalleja neutraalisti. Lisäksi nykyinen listaamattomien yritysten nettovarallisuuteen perustuva osinkoverotus on poikkeustapaus EU:ssa. Kasvun hakeminen pörssilistautumisen kautta ei ole nykyisille omistajayrittäjille järkevää, koska osinkoverotus kiristyy siirryttäessä listaamattomien yhtiöiden verotuksesta listattujen yhtiöiden verotukseen. Nykyinen osinkoverotus suosii lisäksi kiinteään pääomaan perustuvaan liiketoimintaa ja syrjii osaamispääomaan, aineettomaan pääomaan ja palveluihin perustuvaa liiketoimintaa.

Nykyinen osinkoverotus suosii lisäksi kiinteään pääomaan perustuvaan liiketoimintaa ja syrjii osaamispääomaan, aineettomaan pääomaan ja palveluihin perustuvaa liiketoimintaa.

Osinkoverotusta tulisikin uudistaa neutraalimmaksi siten, että se tukisi paremmin kasvua ja elinkeinorakenteen uudistumista tavoittelevaa talouspolitiikkaa. Poliittisesti kyseessä on vaikea rakenneuudistus. Toisaalta nykyinen hallituspohja sen voisi halutessaan tehdä sillä, kumpikaan yrittäjäpuolueista – keskusta ja kokoomus – ei saisi oppositiohyötyä uudistuksen vastustamisesta.

Hallitusohjelmassa kaavailtu mahdollisuus säilyttää osinkoverotuksessa listaamattomien yhtiöiden verotuksellinen asema First North –pörssilistautumissa sen sijaan monimutkaistaisi nykyistä osinkoverotusta entisestään.

Omistajayrittäjien osinkoverotusta voidaan melko helposti uudistaa esimerkiksi alentamalla tuottoprosenttia 6 prosenttiin. Tämä muutos on nykyjärjestelmää neutraalimpi ja tukee kasvua paremmin, mutta kuitenkin säilyttää kannustimet yrittäjyyteen ja mahdollistaa yrityksen vakavaraisuuden parantamisen. Isompi remontti vaatisi perusteellisemman valmistelun.

Jukka Ihanus, STTK:n johtaja