Uutishuone

Yliopistot tuuliajolla – kuka heittäisi ankkurin?

Hallituksen koulutussäästöt ovat iskeneet kipeästi yliopistoihin. Sopeuttamistoimia on käynnistetty useissa yliopistoissa, ja tähän mennessä mittavista henkilöstövähennyksistä ovat ilmoittaneet Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Yhteensä nämä kolme yliopistoa vähentävät lähes 1600 henkilötyövuotta. Itä-Suomen yliopistossa yt-neuvottelut ovat vielä käynnissä, ja vähennystarpeeksi on arvioitu 200 henkilötyövuotta. Kautta linjan henkilöstövähennykset kohdistuvat etupäässä hallintoon sekä opetuksen ja tutkimuksen tukihenkilöstöön.

Yliopistot eivät ole suojassa työelämän murrokselta, vaan niiden on sopeuduttava kasvaneisiin tuottavuusvaatimuksiin. Tukihenkilöstöön kohdistuvat vähennykset tulevat todennäköisesti lisäämään opetus- ja tutkimushenkilöstön työtehtäviä nykyisestä osan tukityötehtävistä siirtyessä heidän hoidettavakseen. Yliopistoissa tarvitaan nyt hyvää johtajuutta, jolla sitoutetaan yliopistolaiset ja opiskelijat edessä oleviin muutoksiin.

Työllisyystilanne on haastava ja irtisanottavat tarvitsevat tukea uuden työpaikan löytämiseksi. Aalto-yliopisto tarjoaa irtisanotuille työllistymisvalmennusta, ja erilaisten muutosturvamallien soisi olevan käytössä myös muissakin yliopistoissa.

Aalto-yliopistossa on tutkittu irtisanotuille osoitetun tuen vaikutuksia, ja todettu sen vaikuttavan myönteisesti paitsi irtisanottujen uudelleentyöllistymiselleen, myös työnantajan imagoon (linkki tutkimukseen: https://www.tsr.fi/uutistori/tiedotteet/tiedote/-/view/42450#.Vq8bXqrZxUo.twitter ). Imagon säilyttäminen on yliopistoille tärkeää. Viime vuonna valmistuneen, korkeakoulutuksen tilaa tarkastelleen kansainvälisen arviointiryhmän selvityksen mukaan yliopistot itse pitävät tärkeänä, että ne onnistuvat houkuttelemaan ulkomaisia tieteen huippuja.

On vaikea nähdä, miten koulutuksesta ja osaamisesta säästäminen auttaisi synnyttämään kaivattuja innovaatioita ja uusia työpaikkoja. Toisaalta, korkeakoulutukseen tuskin on tulossa lähivuosina lisää valtion rahaa. Nyt tehtävillä ratkaisuilla olisi pystyttävä turvaamaan edellytykset korkean osaamisen ja tutkimuksen tekemiselle. Tällä hetkellä korkeakoulujen tulevaisuus näyttää hallitsemattomalta, kun yliopistot ja ammattikorkeakoulut vasta valmistelevat omia esityksiään tulevista painoaloistaan opetus- ja kulttuuriministeriölle.

Yliopistojen strategisen uudistumisen kannalta olisi tärkeää katsoa yhtä aikaa lähelle ja kauas, ja arvioida nyt toimeenpantavien säästöjen ja uudistusten vaikutuksia 10-20 vuoden päähän. STTK on esittänyt (linkki: http://www.sttk.fi/2015/10/21/koulutuksen-kehittaminen-kaipaa-pitkajanteisyytta/) kahdeksi vaalikaudeksi laadittavan koulutuspoliittisen selonteon valmistelemista, jossa viitoitettaisiin myös korkeakoulupolitiikan suunta.

Riina Nousiainen, koulutuspoliittinen asiantuntija STTK:ssa