Uutishuone

Taloudesta tiistaina: Verotus mukaan talouspolitiikan työkalupakkiin

Jyrki Kataisen hallitus linjasi, että valtion talouden sopeutustoimet tehdään puoliksi veronkorotuksin ja puoliksi menoleikkauksin. Nykyinen hallitus on käytännössä linjannut, että verotus on poissuljettu keinona talouden tasapainotuksen keinona. Kokonaisveroaste ei saisi nousta vaalikauden aikana. Mielestäni nämä linjaukset rajoittavat turhaan talouspolitiikan liikkumatilaa ja järkevien tilannekohtaisten ratkaisujen tekemistä. Perusteltua olisi käyttää molempia työkaluja velkaantumisen hillinnässä.

Talouspolitiikan arviointineuvosto kiinnittää tuoreessa raportissaan huomiotaan siihen, että menosopeutuksella on suurempi kielteinen vaikutus tuotantoon ja työllisyyteen kuin veronkorotuksilla. Hallituksen veropoliittisen linjauksen talouspoliittinen järkevyys on kyseenalainen. Talouspolitiikan arviointineuvosto ei pidä Suomen veroasteen tasoa sellaisena ongelmana, että sen vuoksi olisi perusteltua sulkea veropolitiikka pois kokonaan sopeutuskeinona.

Menosopeutuksella on suurempi kielteinen vaikutus tuotantoon ja työllisyyteen kuin veronkorotuksilla

Hallituksen ns. ehdollisella noin 1,5 miljardin euron säästölistalle on tosin myös veronkorotuksia. Hallitus ei siis ole ohjelmaa kirjoittaessaan täysin poissulkenut veronkorotuksia.

On uhkana, että Sipilän hallitus ajautuu edeltäjiensä tavoin heikon kasvun johdosta lisäsopeutustoimien negatiiviseen kierteeseen. Jos mahdolliset lisäsopeutustoimet tehdään pelkästään menosopeutuksena, joudutaan tekemään vaikeita yhteiskunnallisia valintoja. Lisäsäästötoimet helposti kohdistuvat harkinnanvaraisiin kasvua tukemiin menoihin kuten koulutukseen tai erilaisiin tulonsiirtoihin. Jos julkista taloutta sopeutetaan aiottua enemmän, verotuksen kiristämisen on mielestäni oltava myös yksi vaihtoehto lisäleikkausten rinnalla.

Eurostatin tilastojen mukaan Suomessa kulutukseen ja työhön kohdistuvien verojen osuus kaikista veroista ja pakollisista maksuista on suurempi kuin EU-maissa keskimäärin. Toisaalta pääomaan kohdistuvien verojen osuus on Suomessa merkittävästi alempi kuin EU:ssa keskimäärin. Näin ollen Suomen verorakennetta olisi perusteltu muuttaa siten, että pääomien osuus nousisi ja työn laskisi.

Suomen verorakennetta olisi perusteltu muuttaa siten, että pääomien verotuksen osuus nousisi ja työn laskisi

Myös yritysten on maksettava reilu osansa verotuloista. Yritykset saavat enemmän erilaisia vero- ja muita tukia kuin maksavat yhteisöveroa. Verotukia on arvioitava niistä saatavaan hyötyyn nähden. Verotukia karsimalla voidaan rahoittaa muualla verotuksessa tehtäviä rakenteellisia muutoksia tai saada lisätuloja valtion kirstuun. Verotuksessa on pyrittävä mahdollisimman laajaan veropohjaan, jotta verokannat voidaan pitää maltillisina.

Veropohjaa tiivistämällä voidaan lisätä verotuloja ja vähentää aggressiivista verosuunnittelua. Korkojen vähennysoikeutta tulisi rajata rajat ylittävissä tilanteissa kiinteistösijoitusten osalta.

Pääomien verotusta voidaan kiristää maltillisesti ilman suuria haitallisia vaikutuksia. Välillisten sijoitustuotteiden verotus laajentaisi Suomen veropohjaa. Omistajayrittäjien osinkoverotusta voidaan kiristää tuottoprosenttia alentamalla 6 prosenttiin. Tämä muutos on nykyjärjestelmää neutraalimpi ja tukee kasvua paremmin, mutta samalla säilyttäisi kannustimet yrittäjyyteen ja mahdollistaisi yrityksen vakavaraisuuden parantamisen. Perusteltua olisi myös selvityttää mahdollisuudet varallisuusverotuksen palauttamiseen siten, että vanhan varallisuusverotuksen veropohjan aukot tilkittäisiin. Näillä keinoin olisi mahdollisuus saada joitakin satoja miljoonia euroja lisäverotuloja.

Jukka Ihanus, STTK