Uutishuone

Neljännes toimihenkilöistä tekee harmaita ylitöitä

harmaat-ylityot

Tilastokeskuksen työolotutkimuksen perusteella toimihenkilöistä neljännes tekee joskus ylitöitä korvauksetta eli ns. harmaita ylitöitä. Heistä seitsemän prosenttia tekee ylitöitä vailla korvausta päivittäin.

Pitkät työajat alentavat tuottavuutta työtuntia kohden ja niillä on myös työtyytyväisyyttä heikentävä vaikutus.  Pitkittyvät työajat vähentävät myös työn tuloksellisuutta erilaisten häiriötekijöiden lisääntyessä. Suuremmilla viikkotuntimäärillä ei siis saavuteta parempaa tulosta. Tiedot käyvät ilmi Ammattiliitto Pron laajasta työmarkkinatutkimusaineistosta (TMT), jota on kerätty vuodesta 2008 alkaen.

–  Työntekijän jaksamisessa on leikkauskohta, jonka jälkeen ylikuormitetun työntekijän hyöty koko organisaation näkökulmasta alentuu voimakkaasti. Tästä syystä kannattaisi todellakin ottaa ennemmin työtön töihin, kuin kuormittaa yhtä osaajaa liikaa, Pron tutkija Petri Palmu kertoo.

Ammattiliitto Pron mukaan riittävä vapaa-aika on arvokasta myös työnantajan kannalta.

– Jokaisella on omakohtaisia kokemuksia liian pitkistä työrupeamista: ajatukset eivät enää kulje ja työnjälki heikkenee. Riittävä vapaa-aika ja lepo ovat välttämättömiä elimistömme ja aivojemme palautumiseksi. On taloudellisesti tuottavampaa teettää työ virkeillä työntekijöillä, jolloin laatu ja määrä voivat kohdata, Palmu painottaa.

TMT-aineiston mukaan ihmiset kokevat voivansa periaatteessa tehdä pitempää työaikaa, jos johtaminen olisi parempaa, työsisällöt kiinnostavampia, eikä työn määrä käytettävään aikaan nähden olisi jatkuvasti liian suuri.

– Tällä hetkellä vain seitsemän prosenttia kokee, että työpaikan johtaminen on laadullisesti hyvää. Näin on, vaikka johtamisen merkitys on nykyisin hyvin tiedostettu, Palmu toteaa.

Lue lisää:
Ammattiliitto Pro:n TNT -tutkimus