Uutishuone

Tutkija: Paikallisen sopimisen lisääminen edellyttää luottamusmiesjärjestelmän kehittämistä

Yksityisen palvelusektorin luottamusmiestoimintaa tutkinut Ville Kainulainen arvioi artikkelissaan Neuvottelua vai sanelua? (Talous ja Yhteiskunta -lehti 4/2015), että paikallinen sopiminen lisää luottamusmiesten merkitystä työpaikoilla, mutta samalla luottamusmiestehtävän vaatimustaso nousee ja henkinen kuormittavuus lisääntyy.

– Paikallisen sopimisen lisääminen edellyttäisi luottamusmiesten toimintamahdollisuuksien, resurssien ja aseman uudelleenarvioimista sekä luottamusmiestoiminnan kokonaisvaltaista kehittämistä. Luottamusmiesten osaamistason kasvattamisella, toimintaedellytysten parantamisella ja ammattiliitolta saadulla tuella kohennetaan heidän asemaansa työpaikoilla, ja sitä kautta edistetään myös paikallisen sopimisen toteutumista.

– Paikallinen sopiminen edellyttää luottamusmiehiltä monenlaista osaamista, kuten työehtosopimusten ja työlainsäädännön tuntemusta, neuvottelu- ja vuorovaikutustaitoja sekä kykyä artikuloida työntekijöiden intressit konkreettisiksi neuvotteluehdotuksiksi.

Kainulaisen mukaan luottamusmiehet kokevat työnantajan kanssa neuvottelemisen lähtökohdat usein epätasa-arvoisiksi, minkä seurauksena neuvotteleminen vaikuttaa vastavuoroisuuden sijaan enemmän työnantajan sanelulta.

– Luottamuksen puute tekee työnantajan kanssa neuvottelemisen hankalaksi, sillä toivottuun lopputulokseen päätyminen edellyttää molempien osapuolten kokemusta jonkinasteisten tavoitteiden täyttymisestä, Kainulainen kirjoittaa.

Luottamustehtäviin ei ole tunkua

STTK:laiset henkilöstön edustajat kokevat paikallisen sopimisen lisääntyneen työpaikoilla viime vuosina. Samalla erityisesti pienillä työpaikoilla työskentelevien luottamusmiesten määrä on laskenut vuosina 2009 – 2015.  Tiedot käyvät ilmi vuonna 2015 toteutetusta Henkilöstön edustaja -kyselystä, johon vastasi noin 2000 STTK:laista julkisen ja yksityisen sektorin henkilöstön edustajaa.

STTK:n kyselyn perusteella luottamustehtäviin ei myöskään ole tunkua. Yli 70 prosenttia luottamusmiehistä arvioi, että halukkaita seuraajia on melko tai erittäin vähän. Työ koetaan silti kehittävänä ja palkitsevana, vaikkakin urakehitystä heikentävänä.

STTK:laisista vastaajista kolmannes piti tiedonkulkua työnantajalta henkilöstön edustajille puutteellisena ja riittämättömänä. Kymmenen prosenttia luottamusmiehistä oli kokenut työnsä vaikeuttamista työnantajan taholta. Vastaajat pitivät neuvotteluosaamista tärkeimpänä kehittämistarpeenaan.

Suomen hallitus esitti ohjelmassaan paikallisen sopimisen edistämistä yhtenä kärkihankkeena työllisyyden ja kilpailukyvyn strategisessa painopistealueessa. Lokakuussa hallituksen asettama selvitysmies Harri Hietala luovutti raporttinsa työministeri Jari Lindströmille. Paikallisen sopimisen editämiseksi tarvittavia lakimuutoksia on valmisteltu kolmikantaisessa työryhmässä, jossa STTK:ta edustaa edunvalvontajohtaja Katarina Murto.

Lue myös:
Ville Kainulaisen artikkeli Talous ja Yhteiskunta 4/2015 -lehdessä: Neuvottelua vai sanelua? – Luottamusmiesten neuvottelulähtökohdat yksityisellä palvelusektorilla

STTK:n Henkilöstön edustaja  -barometri 2015