Uutishuone

Aikuiskoulutustuen leikkaukselle on etsittävä vaihtoehtoja

Hallitus päätti budjettiriihessä toteuttaa ehdollisella säästölistalla olevan aikuiskoulutustuen leikkauksen muuttamalla perusosan lainaksi vuonna 2017. Se on ainoa ehdollinen säästö, joka ollaan jo nyt toteuttamassa. Nykymuotoinen aikuiskoulutustuki oli 2007-2011 vaalikauden yksi keskeisimpiä työlämäuudistuksia (ns. AKKU-uudistus).

Tämä päätös on erittäin valitettava, sillä se vie käytännössä mahdollisuudet opiskeluun työuran aikana isolta joukolta suomalaisia. Käytännössä hallituksen päätös romuttaa aikuiskoulutustuen. Näin heikennetään Suomen talouden muutoskykyä. Hallituksen tavoittelema elinkeinoelämän uudistuminen vaikeutuu, jos samanaikaisesti ei uudisteta työvoiman osaamista ja pidetä yllä työvoiman mahdollisuuksia liikkua sektoreilta toisille.

Aikuiskoulutustuen leikkaukselle on etsittävä vaihtoehtoja. Hallituksen tavoittelemia säästöjä voidaan saada aikaan muista koulutuksen tukijärjestelmistä. Esimerkiksi työnantajille suunnatusta kannustimesta työuran aikaiseen osaamiseen kehittämiseen voitaisiin luopua (ns. kolmen koulutuspäivän tuki).

Aikuiskoulutustuessa on toteutunut se periaate, että tuen rahoittamisessa on mukana valtion vastuu sekä työnantajien ja työntekijöiden vastuu sosiaalivakuutuksen kautta (Työttömyysvakuutusrahasto). Nyt valtio on yksipuolisesti poistumassa rahoittajien joukosta ilman, että on pohdittu mitä vaikutuksia sillä on aikuisten mahdollisuuksiin kouluttautua työuran aikana ja liikkua työtehtävästä toiseen.

Kouluttautumisen suurin este on taloudelliset syyt, joiden ylittämisessä aikuiskoulutustuella on ollut tärkeä tehtävä. Aikuiskoulutustuki on keskimäärin 1 500 euroa kuukaudessa. Tällä hetkellä eniten sitä hyödyntävät pieni- keskituloiset. Jos perusosa eli puolet tuesta muuttuu lainaksi, tuen saanti edellyttää 10 000 euron lainaa. Monelle pieni- ja keskituloiselle opiskelu muodostuu näin mahdottomaksi, sillä kaikilla ei ole mahdollista ottaa lainaa itsensä ja perheensä elättämiseen. Yrittäjät voivat saada vain aikuiskoulutustuen perusosaa, joten muutoksella lakkautettaisiin yrittäjien aikuiskoulutustuki.

Aikuiskoulutustuki on ainoa tuki, jota työssä oleva aikuinen voi saada toimeentulon turvaamiseksi opiskelun aikana menettämättä työpaikkaansa. Aikuiskoulutustuen käyttö on kolminkertaistunut viime vuosina. Kysynnän kasvu kertoo työmarkkinoiden rakennemuutoksesta. Aikuiskoulutustukea käytetään myös osaamistason nostamiseen. Nykisin moni toisen asteen tutkinnon suorittanut suorittaa sen avulla korkeakoulututkintoa.

Voimakas digitalisaatio ja globalisaatio sekä kestävän kehityksen vaatimukset merkitsevät sitä, että noin kolmasosa nykyisistä ammateista ja tehtävistä katoaa seuraavien 15 vuoden aikana. Tämän vuoksi tarvitaan rakennemuutoksen vastaamiseen ennakoivaa työkalua, joka ennaltaehkäisee työttömyyttä, kuten aikuiskoulutustukea. Ylen Taloustutkimuksella teettämä kyselyn (7.1.2016 linkki tähän) vastaajista, että kolmasosa harkitsee uuteen ammattiin kouluttautumista.

Aikuiskoulutustuki on osoittautunut toimivaksi keinoksi vauhdittaa osaamisen uudistumista ja ehkäistä ennalta työttömyyttä. Hallituksen tulisi nykyisessä työllisyystilanteessa pyrkiä edistämään ennalta ehkäiseviä aktiivitoimia, joilla työmarkkinoiden uudistumista voidaan hallitusti tukea. Jos osaamisen kehittämiseen ryhdytään vasta työttömyyden kohdatessa, toimet ovat pahasti myöhässä ja kustannukset voivat olla suurempia.

Jukka Ihanus, STTK:n yhteiskuntapoliittisen yksikön johtaja