Uutishuone

Silppusääntely luo marginaalisia säästöjä

Hallitusohjelmaan perustuva ja eilen eduskunnalle annettu hallituksen esitys sisältää työntekijöiden vuosilomaoikeuksiin kohdistuvia toimenpiteitä. Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahakaudelta kertyvää loman karttumaa on tarkoitus rajata yhteensä enintään kuuteen kuukauteen. Lisäksi vuosiloman aikaisen työkyvyttömyyden osalta säädettäisiin kuuden päivän omavastuuajasta viisi viikkoa tai sitä pidempään kestävien vuosilomien osalta.

Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahakaudelta kertyvän loman karttuman rajaamisen tavoitteena on vähentää niitä työnantajille aiheutuvia palkkakustannuksia, jotka syntyvät perhevapaa-ajalta kertyvistä vuosilomaoikeuksista. Lisäksi muutoksella pyritään säästämään julkisista varoista työnantajille korvattavia perhevapaakustannuksia. – On varsin kyseenalaista, saavutetaanko lain tiukentamisella tavoiteltuja säästöjä.

Säästötavoitetta asetettaessa ei ole huomioitu, että perhevapaan vuosilomakarttuman heikentyessä osa äideistä palaisi noin kaksi viikkoa aikaisemmin töihin ja lapsi tarvitsisi kunnallisen päivähoitopaikan. Vaihtoehtoisesti osa äideistä siirtyisi aiemmin kotihoidon tuen piiriin. Lapsen hoitopaikan sekä kotihoidontuen lisäkustannukset mahdollisine hoito- ja kuntalisineen aiheuttaisivat talousvaikeuksissa painiskeleville kunnille ylimääräiset menoerät. Ne olisivat moninkertaiset verrattuna täysin marginaalisiksi jääviin valtiontalouden säästöihin.

Muutos ei ole ongelmaton työnantajankaan näkökulmasta. – Työnantajien pitää järjestää kustannuksia aiheuttava ja hallinnollisesti raskas, usealle kalenterivuodelle ulottuva kirjanpito jokaisen työntekijänsä perhevapaista sekä niiden lomakarttumista. Tämä tulee aiheuttamaan työnantajille lisäkustannuksia, jotka luonnollisesti vähentävät muutoksella tavoiteltuja työnantajien palkkakustannusten säästöjä.

Lomakarttuman leikkaaminen on kyseenalainen myös tasa-arvon ja kansainvälisten sopimusten valossa. Vuosilomakarttuman heikennys kohdistuu pääasiassa synnytysikäisiin naisiin ja on siten syrjivää. Uudistus hankaloittaa myös työn ja perhe-elämän yhteensovittamista, jonka tukemista on yleisesti pidetty tärkeänä.

Kun otetaan huomioon muutoksesta syntyvien taloudellisten säästöjen vähäisyys ja myös muut maan hallituksen toimenpiteet kilpailukyvyn parantamiseksi, erityisesti naisten vuosilomaoikeuksien heikentämistä ei voida pitää oikeasuhtaisena toimenpiteenä taloudellisten säästöjen saavuttamiseksi.

Työntekijöiden lomaoikeuksia on puolestaan tarkoitus heikentää myös toisella keinolla säätämällä kuuden päivän omavastuu vuosilomalla sairastumisesta viiden viikon ja sitä pidempiin vuosilomiin. Käytännössä tämä tarkoittaisi palaamista aikaisempaan, muutama vuosi sitten kumottuun sääntelymalliin.

Voimassa olevan sääntelyn mukaan työntekijä saa pyynnöstä siirtää lakisääteistä vuosilomaansa sen aikaisen työkyvyttömyyden vuoksi. Lakisääteisen vuosiloman määrä on yli vuoden kestäneiden työsuhteiden osalta 30 arkipäivää. Monissa työehtosopimuksissa on kuitenkin sovittu, että loman siirto-oikeus koskee vuosilomaa kokonaisuudessaan eikä hallinnollisestikin raskasta jaottelua lakisääteiseen ja muuhun lomaan ole otettu käyttöön. Näissä sopimuksissa työntekijäpuoli luopui vastaavasti joiltain osin muun muassa palkankorotuksista. Muutoksen toteuttaminen tulleekin nostamaan asian uudelleen esiin.

Omavastuuajan palauttaminen tietyn pituisiin vuosilomiin edellyttää työnantajilta mittavaa ja kustannuksia aiheuttavaa kirjanpitoa vuosilomien karttumavuosien ja sairauspäivien osalta. Työntekijät saattavat pitää samana kalenterivuotena usealta eri lomakarttumavuodelta kertyneitä vuosilomia ja säästövapaita, jolloin kirjanpidon on täsmällisesti osoitettava, minkä vuoden karttumaa minäkin lomapäivänä käytetään. Työntekijän taas on varmuuden vuoksi syytä toimittaa työnantajan hyväksymä luotettava selvitys jokaisesta lomanaikaisesta yhdenkin päivän sairastamisestaan. Jos työantaja edellyttää lääkärintodistuksen toimittamista, terveydenhuollolle aiheutuu mittava turhien resurssien käyttö näitä todistuksia kirjoitettaessa.

Vuosilomaoikeuksiin kohdistuvia muutoksia on valmisteltu kahdessa eri työryhmässä. Samaan aikaan on ilmoitettu, että sekä työaika- että vuosilomalaki tullaan avaamaan kokonaisuudessaan. – Voi perustellusti kysyä, onko tällainen silppusääntely järkevää ja tarkoituksenmukaista, jos vuosilomalaki tulee joka tapauksessa tarkasteltavaksi kokonaisuudessaan. Säästöjen ja lain muutosten aiheuttamien muiden vaikutusten näkökulmasta näin tuskin on.

Inka Douglas
STTK:n lakimies