Uutishuone

Työn ja perhe-elämän parempi yhteensovittaminen tuo hyötyä ja iloa kaikille!

Puhuttaessa työn ja perheen yhteensovittamisesta, ajautuu keskustelu helposti kysymykseen, miten pitkään äiti on kotona lapsen kanssa, miten äiti pystyy yhdistämään työn ja perheen pikkulapsivaiheessa tai minkälainen vaikutus perhevapaan pitämisellä on äidin urakehitykselle. Harvemmin pohditaan, onko isän mahdollista saada sekä upea työura että perhe. Keinot työn ja perhe-elämän hyvään tasapainoon ovat kuitenkin samat sekä miehille että naisille. Tässä blogissa haastan kolme työpaikkaa kertomaan omista hyvistä työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen käytännöistään.

Suomessa naisten ja miesten työssäkäynti on lähes yhtä yleistä, ja pienen lapsen hoitoon tarkoitetut vapaat ovat lain mukaan jaettavissa vanhempien kesken. Useimmiten ne kuitenkin käytännössä pitää äiti. Valitettavan usein isän oletetaan vauvan syntyessä tyytyvän vain muutaman viikon mittaiseen isyysvapaaseen. Viime vuonna yli 90% jaettavaksi tarkoitetuista Kelan vanhempainrahapäivistä maksettiin äidille. Naiset hyödyntävät myös miehiä useammin mahdollisuuksia osa-aikatyöhön tai osittaiseen hoitovapaaseen.
Miksi sitten tilanteen pitäisi muuttua? Tarvetta isien pidemmille perhevapaille perustellaan usein sillä, että se parantaisi naisten työmarkkina-asemaa ja naisten palkkakehitystä. Totta onkin, että perhevapaiden tasaisempi jakautuminen lisää työelämän tasa-arvoa. Yhtä tärkeä perustelu on kuitenkin tasa-arvon lisääntyminen kotona, eli isälle vapaiden pitämisestä koituva hyöty- ja ilo. Kun vanhemmat jakavat hoivavastuun, he samalla vahvistavat molempien vanhempien suhdetta lapseen. Tällä on todistettu olevan positiivinen vaikutus niin isän, lapsen kuin koko perheen hyvinvointiin ja jaksamiseen. Positiiviset vaikutukset heijastuvat myös työpaikoille lisääntyneenä työhyvinvointina sekä laajasti yhteiskuntaan esimerkiksi tasaisemmin molempien vanhempien työnantajien kesken jakautuneina perhevapaakustannuksina. On kaikkien etu, että lapsen molemmat vanhemmat osallistuvat lapsen hoitamiseen tasavertaisesti.

Työmarkkinakeskusjärjestöt antoivat viime vuonna suosituksen työn ja perhe-elämän tasapainoa edistävistä käytännöistä. Se kannustaa työpaikkoja käymään yhdessä läpi työn ja perhe-elämän yhteensovittamista helpottavia keinoja, joista yksi on perhevastuiden tasaisempi jakaminen. Koska nykyinen lainsäädäntö tarjoaa tähän jo useita mahdollisuuksia, tarvitaan ennen kaikkea asennemuutosta. Valitettavan usein syvään juurtuneet ennakko-asenteet ohjaavat vanhempien valintoja enemmän kuin oma etu ja halu. Ne saattavat jopa estää perheitä valitsemasta juuri omaan elämäntilanteeseensa sopivimman tavan jakaa vastuu lapsen hoidosta. Muutos lähtee kotoa, mutta myös työpaikat voivat kannustaa ja vahvistaa esimerkiksi isien mahdollisuutta pitää totuttua pidempi perhevapaa. Tavoitteena tulisi olla ilmapiiri, jossa isän jääminen kotiin hoitamaan lasta koettaisiin aivan yhtä luontevaksi kuin äidin ja työssäkäyvät isät kokisivat perhevapaat luonnollisena osana omaa elämää ja työuraa.
Haastan Alkon, Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ry:n ja Elisan  kertomaan työpaikalla hyväksi koetuista käytännöistä sekä myös  haasteista sovittaa yhteen työn ja perhe-elämän vaatimukset.

TEM_TYOTämä kirjoitus on osa Suomen hallituksen Työelämä 2020 -hanketta, jonka tavoitteena on tehdä suomalaisesta työelämästä Euroopan parasta vuoteen 2020 mennessä. Lue lisää osoitteessa www.tyoelama2020.fi.